En ole koskaan käyttänyt sanaa “elävöittäminen”, mutta jostain syystä se laitettiin henkeeni tänä aamuna, jolla on konteksti aiheeseen – “Usko ja oikeudenmukaisuus”. Sana itsessään merkitsee elämän elvyttämistä, virkistämistä, lisääntymistä. Jos ajattelemme tätä suhteessa uskoon, joka kerta tässä “Uskoa” käsittelevässä sarjassa on vaatimus toiminnasta -liike-investointi-sitoutumisesta. Se kehottaa meitä pohtimaan, kuinka “todellinen usko” kutsuu meitä aina myötätuntoon ja toimintaan. Meidän on ymmärrettävä, että “usko” ei ole vain usko “Suureen Henkeen” – “Jumalaan” Lähteeseen, vaan se on sopusoinnussa Jumalan tarkoituksen kanssa, erityisesti haavoittuvien puolesta.
“Usko” on haarniska ja kilpi, joka ylläpitää “oikeutta”. Se on menetelmä, joka synnyttää voimaa ja rohkeutta ilmentää sitä, mikä on hyvyyden ja myötätunnon edun mukaista ihmiskunnan elämänkokemuksissa. “Usko on rohkeaa ja sisältää pyhän voiman, joka voi murtautua minkä tahansa kahleen läpi, jotka pyrkivät pitämään mielemme, ruumiimme tai henkemme vankeudessa. Uskomme yksilöinä ja kollektiivina on se, mikä tuo globaalin mielenterveyden ja pyhyyden hedelmään. Meidän on nähtävä tämän maailman illuusioiden läpi ja ymmärrettävä, että viime kädessä kaikki mitä todella on olemassa on rakkaus ja että “usko ilman rakkautta on melua. Usko rakkaudella on liikettä”. Me “kollektiivina” kuljemme eteenpäin “uskossamme” ilmentääksemme maailmaa, joka perustuu “oikeudenmukaisuuteen”.

Leave a comment